Everwood, minun lempsarini
Tänään tulee taas minun lempisarjani. NOT! On se kummallinen sarja, kun joka jaksossa pitää päättää niin "suuria" asioita, liidetään jalat tukevasti maanpinnan yläpuolella ja dialogi on yhtä korkealentoista. Ja tottahan toki päätökset saadaan tehtyä juuri ennen illan lähetyksen loppua, kuten myös ER:ssä ihmiset "parantuvat ja kuolevat" ennen loppua (oliko se Teho-osasto). Se on sinällänsä hyvä, koska samoja asioita voidaan taas pohtia seuraavassa jaksossa hieman eri kuvakielellä ja näkövinkkelistä. Ei katso tarvitse kirjoittaa dialogeja uudelleen vaan hieman muokata niitä. Käyttävät varmaan jotain synonyymikirjaa siellä.
Sarjaa näytetään nyt kolmatta tuotantokautta (lunttasin tuolta linkin takaa) ja yhä minusta tuntuu, että kaikki on edelleen samoissa kuopissa eli samoja aiheita on vain pyöritelty ja jotain naamoja on päivitetty. Kyllä amerikkalaisen nuoren elämä on helppoa: Katsotaan vaan Everwoodia niin meidän kaikki ongelmat ratkeavat. Kait he ottavat sieltä mallia, kun eivät osaa itse ajatella. Sama pätee suomalaisiinkin? Ehkä me ollaan niin laiskoja, että ei jakseta itse nähdä vaivaa minkään asian eteen. Itse en kyllä pysty katsomaan koko sarjaa enää (olenko koskaan - en muista), vaikka Maapo sitä kahteleekin, vaan yleensä soittelen kitaraa sarjan ajan. Loppujen lopuksi se on siis hieno sarja, kun se saa minut motivoitumaan kitaran soittoon. Turhaanhan siis esitän kritiikkiä sitä vastaan.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home