Älkää auratko minua

Yöllä oli tipauttanut hitusen lunta, joten aurauskalusto oli liikkeellä. Lumisade oli ilmeisesti alkanut niin myöhään, että auraustreshold oli ylittynyt vasta ruuhka-ajan kynnyksellä ja aurauskalusto oli sännännyt kadulle intopinkeänä vaarantamaan kävelijöitä. Meillä, mistä olen kotoisin, oli tapana, että aurauskalusto väistää kadunkulkijoita. Aura-auto väisti tai päästi kohteliaasti menemään, jos tuli vastaan pyörätiellä.

Katselin aamulla eräiden ala-asteelle menijöiden penkalle loikintaa, kun traktori puski väkisin eikä edes yrittänyt väistää. Vähän sen jälkeen jouduin itse kolmen traktorin piirittämäksi. Sai siinä katsella ympärilleen ettei jäänyt niiden alle. Ylikulkusillalla väistely on aika hankalaa. Olisiko pitänyt hypätä alas tai tielle ja jäädä bussin alle?

Ilmeisesti Tampereen teiden aurausurakat on vedetty niin tiukille ettei siinä ehdi kaduntallaajia ajattelemaan. Kohteliaisuudesta ei makseta ekstraa vaan jokainen auraukseen käytetty minuutti syö urakan katetta. Toinen vaihtoehto on se, että auraustyö on suolesta jolloin tekijöillä menee hermot. Koeta olla kohtelias ahtopaineen takoessa 1500:a.

Uskon, että työmiehet haluaisivat tehdä jotain aivan muuta kuin sukkuloida traktoreillaan keskellä ihmisvilinää. Leivän eteen on tehtävä töitä talvellakin, ja koska maanrakennustöitä ole silloin tarjolla, on tyydyttävä aurausurakoihin. Life is hard and then you die! Toivottavasti kyseiset herrat menevät turvesoille töihin kesäksi. Paitsi, että täällä ei ole turvesoita. Siihen verrattuna lumen auraus olisi oikeasti hauskaa...